Odotukset olivat korkealla, sillä The Grillistä olen kuullut paljon hyvää. Valitsin keittiömestarin erikoismenun, jonka annosten nimistä minulla ei ole tarkkaa muistikuvaa. Annoksia ei siis löydy The Grillin tavalliselta listalta.
Kylmänä alkuruokana kanaa, omenaa ja pekonia. Annos oli ihan hyvä, mutta ei erityinen. Jossain liemessä marinoitu omena oli yksinään aika hurja, mutta kaikki maut yhdessä toimivat. Hienoa oli se, että alkuruoka oli edessäni 5 minuuttia ravintolaan saapumiseni jälkeen. Tosin viiden aikaan iltapäivällä ei ruuhkaa ollutkaan.
Menuni pihvi oli chautoubriand homejuustogratiinilla, en enää muista mikä kastike ja listan mukaan "aurinkokuivatulla tomaattijogurttikastikkeella kuorrutettu uuniperuna". Vaikutti kuitenkin siltä, että vain tomaatit olivat aurinkokuivattuja, ei sentään jogurttikastike. Annos maistui aivan taivaalliselta. Lisukkeet olivat ihan ok, mutta pihvi oli vallan maukas ja oikein suli suuhun. Menin pihvin hyvyydestä sanattomaksi, kunnes aivan viimeisinä suupaloinani sain suuhuni hiiltyneen ja hieman kovan pihvin reunan. Kuinka harmillista, pihvi oli muuten niin täydellinen. Sitten loppumetreillä suuhun joutunut palanut kohta pilasi kaiken. Palaneen maku jää ikävästi suuhun.
Mieheni pääruoka Filete de Angus oli vaisu. Fransmannin 10 euroa halvempi grillipihvi on kuulemma parempi. Lisäksi suolaa piti lisätä niin ranskanperunoihin kuin pihviannokseenkin. Se on mielestäni mukavaa, että The Grillissä saa itse valita lisukkeet annokseensa. Mieheni valitsemat valkosipuli-persiljaranskalaiset olivat lisäksi aika kuivaa syötävää ilman mitään aiolia tai muuta dipattavaa. Pihvin päälläkin kastiketta oli sen verran niukalti, ettei siitä juuri riittänyt perunoiden kostukkeeksi. Yhden suupalan perusteella voin sanoa, että oma annokseni oli parempi.
Jälkiruokana menussani oli puolukkajäätelöä, vaniljaista kastiketta, suklaarouhetta ja kermavaahtoa. Jälkkäri maistui hyvältä, mutta kokonaiset jäiset puolukat jäätelössä vihloivat hampaita ikävästi. Mieheni tilaama suklaakakkupala oli erinomainen, ihanan kostea.
Olen ruvennut olemaan avoin asiakaspalautteessa. Ennen saatoin vastata tarjoilijan kysymykseen ruuan maistuvuudesta, että toki maistui, vaikka se ei olisi ollut totta. Nykyään kerron mielipiteeni suoraan. Tänäänkin sanoin pääruuan jälkeen totuuden, eli yksi suupala maistui hiiltyneeltä, mutta muuten pihvi oli taivaallinen. Mahdoinko olla sitten liian rehellinen, kun tarjoilija ei vastannut minulle mitään. Olisi ollut hauska kuulla vaikka pienet pahoittelut ja toisaalta sekin, että onpa mukava kuulla, että pihvi oli muutoin täydellisyyttä hipova. Hieman kaksijakoiset fiilikset jäi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti