Rulla on mahtava

Rullan vauvanurkkaus.

Minulla on ollut pitkään mielessä kirjoittaa tänne ylistys Rullalle.
Lasten kulttuurikeskus Rulla on aivan ihana paikka Tampereen Finlaysonilla, eli ihan ydinkeskustan tuntumassa. Rullassa on tekemistä niin pikkuisille ihmisille kuin koululaisillekin. Vauvoille on oma pieni nurkkauksensa, jossa voi ihmetellä heliseviä tiukuja ja isoja silkkisiä meduusoja. Askartelupöydällä on usein jotain askarreltavaa, tai ainakin piirtää voi aina.

Lisäksi Rullassa on vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia touhunurkkauksia. Tällä hetkellä Rullassa voi keksiä Taikametsä-näyttelyssä vaikka oman varjoteatteriesityksen...

....tai seikkailla virkattujen puunrunkojen seassa. Käsin tehdyt asiat ovat niin ihania, että aikuisenkin tekee mieli tunnustella erilaisia pintoja. On ihana seurata vierestä, kuinka lapset päästävät mielikuvituksensa valloilleen.

Tupsutyöpajan tohinaa.

Rullaan pääse sisälle ilmaiseksi ja toisinaan askarellakin saa ilman maksua. Joskus askarteluista ja työpajoista veloitetaan materiaalimaksua euron tai muutaman verran. Jos asuisimme lähempänä Rullaa, siellä olisi varmaan tullut käytyä useamminkin. Vuosien varrella Rullassa on kuitenkin tullut kulutettua aikaa sadepäivinä ja muutenkin. Lisäksi Rullaan houkuttavat monenlaiset tapahtumat. Aika usein Rullassa voi nähdä esimerkiksi makupaloja Tampereen teatterien lastenesityksistä ja satutuokioita. Nyt lauantaina 9.3. Rullassa on Venäjän kulttuuriviikkojen tapahtumaa, ja sekin ilmaiseksi.


Koulujen hiihtoloman aikaan Rullassa järjestettiin keppihevostyöpaja. Minun mielestäni on aivan tajutonta, että ammattilais nukentekijän vetämästä työpajasta piti maksaa vain kolme euroa. Kolme euroa! Se sisälsi kaikki materiaalitkin villasukkaa lukuun ottamatta. Minun villasukastani tuli Emilia-hepan pää.

Minä olen käsityöihmisiä, mutta nyt kaiken kiireen keskellä puuhastelu on jäänyt. Toissa talvena aloitin neulomaan villapaitaa, josta puuttuu yhä kaulus ja vetoketju. Saan satunnaisista tavaroista ihmeellisiä inspiraatioita, joten säilytän ne tavarat inspiraation toteutumista odottamaan. Minusta on mahtavaa, että olen saanut oppia lapsena monenlaista itse tekemistä. Nyt tuntuu siltä, että ei energia riitä kotona askarteluihin. Oikean virkkuuotteen opettaminen oli riittävä urakka minulle. On siis aivan mahtavaa, että joku muu voi tarjota mun lapselleni sitä tekemisen iloa. Minä istuin kahvilassa lukemassa  lehtiä sillä aikaa. Ei sikäli, en kyllä olisi itse osannut tehdä yhtä hienoa keppihevosta. En olisi keksinyt viritellä siihen kepin päähän jotain paksua rautalankaa, jotta hepan pää ei irtoisi.

Kun mun tyttöni tuli työpajasta, alkoi hirmuinen pulputus siitä, mitä oli mitenkin tehty. On hienoa katsella, kun lapsi on niin ylpeä itse tekemästään. Itse ommeltu silmät, itse solmittu harja. Korvien ompelu siihen rautalankaan oli vaikeinta. Ihan itse valittu väritkin. Emilialla on häntäkin, toisin kuin sillä kaupasta ostetulla hepalla. Mun villasukastani tuli hurjan arvokas.